Tuleeko Suomesta lääketutkimuksen kehitysmaa?

Vuonna 2022 Suomessa käynnistyi ennätyksellisen vähän kliinisiä lääketutkimuksia. Alkaneista tutkimuksista 83 oli lääketeollisuuden sponsoroimia ja 24 akateemista, tutkijalähtöistä tutkimusta (Lääketeollisuus ry 2023). Pudotus huippuvuosista on melkoisen huolestuttava: Vielä vuonna 2006 Suomessa käynnistyi 285 uutta lääketutkimusta, joista 231 oli lääketeollisuuden sponsoroimia ja 54 tutkijalähtöisiä.

Lääketeollisuuden Euroopan kattojärjestömukaan lääketeollisuus investoi Suomessa tutkimukseen ja lääkekehitykseen 258 miljoonaa euroa vuonna 2020. Investointi on merkittävä, mutta kalpenee esimerkiksi Tanskalle ja Ruotsille, joissa vastaavat investoinnit olivat noin 1,5 ja 1,1 miljardia euroa.

Kliinisen lääketutkimuksen tarkoituksena on osoittaa, että tutkimusvaiheessa oleva lääkeaine on käyttötarkoitukseensa tehokas ja turvallinen. Usein lääkettä tutkitaan samanaikaisesti suurilla potilasmäärillä monissa tutkimuskeskuksissa ympäri maailmaa. Osallistumalla kliiniseen lääketutkimukseen suomalaisella potilaalla on mahdollisuus saada huomisen hoitoa jo tänään. Suomessa tutkimuspotilaat ovat suhtautuneet tutkimuksiin myönteisesti ja osallistuneet niihin aktiivisesti.

Kliininen lääketutkimus on tärkeää paitsi lääkkeen tehon ja turvallisuuden selvittämiseksi, myös suomalaisen tutkimusosaamisen varmistamiseksi. Lääketutkimus tuo merkittäviä taloudellisia säästöjä terveydenhuollolle, kun tutkimuksen sponsorina toimiva lääkeyritys vastaa kustannuksista. Kliinisten lääketutkimusten on arvioitu tuovan terveydenhuoltojärjestelmälle vuosittain kymmenien miljoonien, mahdollisesti jopa yli sadan miljoonan euron terveyshyötyäLääketutkimuksilla on työllistävä vaikutus ja niiden siivittämänä on pystytty luomaan liiketoimintaa, perustamaan yrityksiä sekä rakentamaan puitteita uusien innovaatioiden kehittämiselle. Lääketutkimuksesta saatavan tiedon avulla voidaan myös edistää terveydenhuollon palveluja, parantaa hoidon laatua ja mahdollistaa uusien innovaatioiden käyttöönottoa.

Vaikka kliinisen lääketutkimuksen tieteelliset ja taloudelliset hyödyt on laajasti tunnistettu (), on viimeisten vuosien laskeva trendi valitettava tosiasia. Johtuuko tutkimusmäärien lasku tutkimuskeskusten tai tutkijaresurssien niukkuudesta? Tai mahdollisesti siitä, että Suomen maine tutkimusmaana ja kyky suoriutua tutkimuksista ei ole enää yhtä kilpailukykyinen kuin aikaisemmin? Ehkä selittäviä tekijöitä on useita.

Kansainvälinen lääketeollisuus haluaa tehdä tutkimusyhteistyötä erityisesti sellaisten keskusten ja maiden kanssa, jotka pystyvät nopeaan, tutkimuksen tavoitteet täyttävään laadukkaaseen toteutukseen.

Olemme Rochella ylpeitä mittavasta lääkekehitysputkestamme sekä yli 13 miljardin euron vuosittaisista tutkimusinvestoinneista. Teemme myös Suomessa aktiivisesti lääketutkimusta ja tuemme akateemista tutkijalähtöistä tutkimusta. Olemme kuitenkin kohdanneet viime vuosina kliinisten lääketutkimusten käynnistämisessä haasteita. On harmillista, kun onnistuneen Suomi-lobbauksen ja soveltuvuusarvion jälkeen joudumme toteamaan, että Suomeen valittua tutkimusta ei voidakaan aloittaa esimerkiksi tutkimuskeskuksen resurssipulan vuoksi.

On aika ryhtyä toimeen viimeistään nyt, mikäli haluamme edistää lääketutkimusta Suomessa ja estää lääketutkimusten tyrehtymisen. Emme pärjää enää totuttua korjaamalla vaan tarvitsemme muutoksia resursointiin, rakenteisiin ja asenteisiin. Tarvitsemme tavoitteellista strategiaa, jotta voimme saavuttaa kliiniselle lääketutkimukselle asetettavat hyödyt tieteellisesti, taloudellisesti ja osaamisen varmistamiseksi. Yhtenäisen, tutkimusta edistävän organisaation tai osaamiskeskuksen luominen esimerkiksi Tanskan tapaanvähentäisi sirpaleisuutta, mahdollistaisi paremman koordinaation ja yhtenäistäisi prosessit. Suomessa on myös erinomaiset edellytykset hyödyntää digitaalisuutta, ottaa käyttöön hajautettuja ja virtuaalisia lääketutkimuksia tai kehittää tekoälyalgoritmeja tutkimuspotilaiden tunnistamiseksi potilasrekistereistä.

Tutkimusinvestointien kasvattaminen edellyttää paitsi riittäviä resursseja ja tutkimusta suosivaa infrastruktuuria myös avoimuutta uusiin toimintatapoihin sekä aktiivista otetta uusien innovaatioiden käyttöönottoon. Tässä tavoitteessa tarvitaan kaikkien - lääketeollisuuden, tutkimuskeskusten, tutkimushenkilökunnan sekä viranomaisten - avointa ja läpinäkyvää yhteistyötä.

Anssi Linnankivi
Lääketieteellinen johtaja, Roche Oy

M-FI-00003257