Kansallisesta syöpästrategiasta vastaus syövänhoidon haasteisiin

Eduskunta myönsi 80 000 euroa kansallisen syöpästrategian työstämiseen loppuvuodesta 2023 (1). Lääketeollisuudessa otimme tyytyväisinä tämän uutisen  vastaan, samoin kun varmasti useat muut tahot, jotka ovat asiaa pontevasti ajaneet.  Maailman terveysjärjestö WHO on jo pitkään kannustanut kaikkia maita kansallisen syöpästrategian laatimiseen. Melkein jokaisesta muusta EU-maasta syöpästrategia löytyy jo, ja myös EU:lla on oma koko unionin kattava syöpästrategia (2).

Syöpästrategiaa tarvitaan mm siksi,  koska syöpätautien määrä kasvaa merkittävästi tulevaisuudessa. Tällä hetkellä noin 35 000 ihmistä sairastuu syöpään vuosittain Suomessa ja vuonna 2035 sairastuneita arvioidaan olevan jo yli 46 000 (3). Syöpä on läsnä meidän jokaisen elämässä jossain vaiheessa, joko oman tai läheisten sairastumisen kautta.

On siis korkea aika edetä asian kanssa myös Suomessa. Suomea on pitkään pidetty syövänhoidon mallimaana, mutta viime vuosina aiheen ympärille on kertynyt  tummia pilviä. Syöpien määrät kasvavat, kun väestö ikääntyy. Monien syöpien hoidot ovat lisäksi tehostuneet ja samalla kroonistuneet  eli  sairastuneet elävät taudin kanssa entistä pidempään. Terveydenhuollon tiukka taloudellinen tilanne ja hyvinvointialueiden rahoitusongelmat haastavat syövänhoitoa ja sen laatua entisestään

Suomen strategian tavoitteena tulee olla EU:n syöväntorjuntasuunnitelman kansallisen toteuttamisen vahvistaminen, kustannusvaikuttavien hoitojen yhdenvertaisen saatavuuden parantaminen sekä syövän eri vaiheiden hoidon kansallisten suositusten yhtenäistäminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmässä.

Toivomuslista strategian painopisteiden osalta on pitkä. Tärkeää olisi, että ei pohdita syövänhoidon kehittämistä yksittäisinä toimenpiteinä vaan tavoitellaan mahdollisimman laadukasta ja yhtenäistä potilaan hoitopolkua. 

Lääketeollisuuden edustajina kuulemme terveydenhuollon asiantuntijoilta huolestuttavia viestejä esimerkiksi siitä, että potilaat tulevat hoitoon liian myöhään, jolloin tehokkaita hoitoja ei välttämättä pystytä enää antamaan. Mitä varhaisemmassa vaiheessa syöpä saadaan diagnosoitua ja hoidot aloitettua, sitä parempi tilanne on potilaalle, hänen läheisilleen ja koko yhteiskunnalle. Tärkeää on siis varhainen diagnosointi, viiveetön hoitoon pääsy ja innovatiivisten hoitojen hyödyntäminen puhumattakaan ennaltaehkäisyn merkityksestä.

Voiko syöpästrategia olla ratkaisu ongelmiin? On selvää, että yksi paperi ei asioita ratkaise, mutta se antaa pohjan asioiden kehittämiselle. Nyt olisikin tärkeää, että lähdetään ripeästi keskustelemaan ja päättämään, miten asiassa edetään konkreettisesti ja millä aikataululla.

Jotta suomalaisten syöpään sairastuneiden hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä voitaisiin tukea mahdollisimman tehokkaasti,  on meidän saatava parannus tällä hetkellä kovin hajanaisiin lääkkeiden arviointi- ja käyttöönottoprosesseihin. Lähtökohtaisesti suomalaisilla potilailla tulisi olla mahdollisuus tulla hoidetuksi uusimmilla lääkeinnovaatioilla, joille Euroopan lääkevirasto on myöntänyt EU:n alueella myyntiluvan. Näin ei tällä hetkellä ole.

Prosesseja tulee parantaa niin, että lääkeinnovaatiot saadaan suomalaisille potilaille taloudellisesti kestävällä tavalla viiveettä ja ennakoitavasti. Kun uudet innovatiiviset hoidot saadaan terveydenhuollon ja potilaiden käyttöön, myös terveyssektorin TKI-investoinnit Suomeen ovat todennäköisempiä esimerkiksi kliinisten lääketutkimusten muodossa.

On tärkeä varmistaa, että jokainen suomalainen potilas saa mahdollisimman laadukasta hoitoa yhdenvertaisesti. Kansallinen syöpästrategia voi olla merkittävä työkalu tavoitteiden saavuttamiseksi. Se ei saa jäädä pelkäksi listaksi hyviä aikomuksia, vaan haasteisiin pitää tarttua viipymättä. Syöpäpotilas ei voi odottaa.  Tänään, maailman syöpäpäivänä, on hyvä hetki muistuttaa siitä, että Suomen tulee olla jatkossakin syövänhoidon mallimaa. 

Katso lisää toiveitamme syövänhoidon kehittämisestä:

Elina Hannuksela,

Portfolio Lead, Oncology 

Viitteet

  1. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/TalousarvioMietinto/Sivut/VaVM_14+2023.aspx

  2. https://health.ec.europa.eu/system/files/2022-02/eu_cancer-plan_en_0.pdf    

  3. https://syopasaatio.fi/syopa-lukuina/

M-FI-00004106

MC-FI-02083


© 2024 Roche Diagnostics Oy ja Roche Oy, Revontulenpuisto 2 C, 02100 Espoo Tällä sivustolla on tietoa Roche Oy:n ja Roche Diagnostics Oy:n tuotteista ja palveluista Suomessa. Lääkkeitä koskeva tieto on tarkoitettu vain terveydenhuollon ammattilaisille. Roche Oy ja Roche Diagnostics Oy eivät miltään osin vastaa kolmansien osapuolten sivustojen sisällöstä tai toimivuudesta.

YhteystiedotRoche maailmanlaajuisestilinkedinfacebooktwitterinstagramyoutubeLääkehoitoDiagnostiikkaTyöpaikatMediaTarinoitaTietosuojaKäyttöehdotSosiaalisen median käyttöehdot