Väestöltään ikääntyvä Suomi käy läpi massiivista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Julkisten varojen ollessa niukilla, jokaisella järjestelmään sijoitetulla eurolla on saatava suurin mahdollinen terveyshyöty.
Uusi hallitus pyrkii ratkaisemaan tätä haastetta lisäämällä terveydenhuollon vaikuttavuutta. Hallitusohjelman mukaan Suomessa tullaan toteuttamaan ”terveys- ja hyvinvointiohjelma, jolla vahvistetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikuttavuutta ottamalla käyttöön vaikuttaviksi arvioituja käytäntöjä sekä kehitetään uusia ratkaisuja perustuen kokonaistaloudelliseen hyötyyn ja kustannusvaikuttavuuteen” (Pääministeri Orpon hallitusohjelma, s. 27). Ohjelman toteuttamiseen on varattu yhdeksän miljoonan euron määräraha.
Mutta mitä on terveydenhuollon kustannusvaikuttavuus? Aihetta voi lähestyä ainakin kahdesta eri näkökulmasta.
Arvoperusteinen terveydenhuolto (Value Based Healthcare, VBHC) tarkastelee saavutettujen hoitotulosten (terveyshyötyjen) suhdetta niiden saavuttamiseksi käytettyihin kustannuksiin.
Terveydenhuollon menetelmäarviointiin liittyvä kustannusvaikuttavuusanalyysi puolestaan tarkastelee uuden terveydenhuollon menetelmän, esimerkiksi uuden lääkkeen käyttöönotolla saavutettavan lisäterveyshyödyn aiheuttamaa lisäkustannusta käytössä olevaan hoitoon verrattuna. Näkökulmat täydentävät toisiaan, mutta usein ne sekoitetaan keskenään.
Arvoperusteisen, myös vaikuttavuusperusteiseksi kutsutun terveydenhuollon ajattelumallin lanseerasivat amerikkalaiset Michael E. Porter ja Elizabeth E. Teisberg jo vuonna 2006. Siinä keskeistä on mitata hoidolla aikaansaatuja potilaalle merkityksellisiä muutoksia terveydessä sekä hoidosta aiheutuvia kustannuksia. Tarkoitusta varten on mm. ICHOM-konsortio kehittänyt sairauskohtaisesti kansainvälisiä, standardoituja mittaristoja.
Suomessa on keskusteltu sairauskohtaisten mittareiden käytön lisäksi myös yhteisen, yleisen elämänlaadun mittarin käyttöönotosta. Mittarivalintaa on pohdittu kansallisesti jo pitkään ja joitakin linjauksia on jo tehty.
Geneerisen mittarin käyttötarkoitus on yleisen, terveyteen liittyvän elämänlaadun mittaaminen. Geneerisen mittarin tuottama utiliteetti-indeksi mahdollistaa laatupainotettujen elinvuosien laskemisen, mutta laatupainotetun elinvuoden käyttäminen terveysvaikutusten mittarina on harvoin tarkoituksenmukaista arvoperusteisessa terveydenhuollon ohjauksessa. Syy-yhteys hoidon ja mittarin antaman utiliteetti-indeksin välillä ei myöskään aina ole selvä.
Arvoperusteisessa terveydenhuollon ohjauksessa olisi tärkeää hyödyntää sairauskohtaisten laaturekistereiden tietoja, joiden avulla voidaan verrata esimerkiksi alueellisia diabeteksen tai reumatautien hoitotuloksia ja hoitotulosten aikaansaamiseen käytettyjä kustannuksia läpi koko palveluketjun.
Ideaalitilanteessa laaturekisteritietojen käyttö johtaa potilaille merkityksellisiä hoitotuloksia aikaansaavien parhaiden käytänteiden omaksumiseen ja vastaavasti tehottomista käytänteistä luopumiseen. Olennaista on vertaiskehittämisen mahdollistavan tiedon tuominen läpinäkyvästi kaikkien toimijoiden, myös valinnanvapauttaan hyödyntävien potilaiden saataville.
Arvoperusteisen terveydenhuollon yhteydessä puhutaan usein myös kustannusvaikuttavuudesta, vaikka oikeastaan tarkoitetaan palvelujärjestelmän tehokkuutta tuottaa potilaalle merkityksellistä terveyttä.
Menetelmäarvioinnin (Health Technology Assessment, HTA) yhteydessä kustannusvaikuttavuus on määritelty tarkemmin kuin arvoperusteisen terveydenhuollon yhteydessä. Keskeisiä menetelmäarvioinnin pioneerejä on mm. Yorkin yliopiston terveystaloustieteen professori Michael Drummond.
Kustannusvaikuttavuusanalyysi tuottaa tietoa uudella hoitomenetelmällä saavutettavaan lisäterveyshyödyn lisäkustannuksista verrattuna korvattavaan, jo käytössä olevaan menetelmään. Terveyshyötyä mitataan tavallisesti laatupainotettuina elinvuosina (quality adjusted life years, QALY), joka huomioi sekä sairauden eri vaiheisiin kausaaliyhteydessä olevan, geneerisellä elämänlaatumittarilla mitatun elämänlaadun että hoidon vaikutuksen elämän pituuteen. Analyysin tulos ilmaistaan inkrementaalisena kustannusvaikuttavuussuhteena (Δ€/ΔQALY). Inkrementaalista kustannusvaikuttavuussuhdetta voidaan tarkastella suhteessa maksajan maksuhalukkuuteen ja siten tehdä kustannusvaikuttavuutta koskevia johtopäätöksiä. Laatupainotetun elinvuoden käyttö menetelmäarvioinnissa on perusteltua, sillä se mahdollistaa eri terapia-alueiden menetelmien keskinäisen vertailun ja siten vaihtoehtoiskustannusten määrittämisen.
Hoidollisen lisäarvon ja kustannusvaikuttavuuden arviointi on keskeisin terveydenhuollon menetelmäarvioinnin osa-alue. Suomessa menetelmäarviointia hyödyntävät lääkkeiden hintalautakunta Hila päättäessään uuden avohoidon lääkkeen sairausvakuutuskorvattavuudesta sekä Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimea arvioidessaan uusia sairaalassa annosteltavia lääkkeitä.
Kustannusvaikuttavuusarvioinnissa ei ole kyse vain siitä, että tuotetaan arvio kustannusten ja vaikuttavuuden odotusarvosta. Hyvin tehty kustannusvaikuttavuusarviointi on tiedon synteesi, joka kokoaa yhteen parhaan ja ajantasaisimman tiedon kaikista niistä tekijöistä, joita tarvitaan inkrementaalisen kustannusvaikuttavuussuhteen laskemiseksi.
Kattavassa menetelmäarvioinnissa huomioidaan myös eettisiä, juridisia ja hoidon toteuttamiseen liittyviä käytännön tekijöitä potilasnäkökulman lisäksi (EUnetHTA Core Model). Kattavimmillaan kyse on siis kokonaisvaltaisesta ja monitahoisesta arvioinnista, jossa kustannusvaikuttavuus tai elämänlaatuvaikutukset ovat yksi osa kokonaisuutta. Maksuhalukkuuden raja-arvon tilannekohtaisen vaihtelun ja määrittymisen avulla oikeudenmukaisuus- ja arvovalintanäkökulmat saadaan kokonaisarvioinnissa otettua huomioon.
Arvoperusteisen terveydenhuollon ja (kustannus)vaikuttavuuden edistämiseksi on Suomessa tehty hengästyttävä määrä aloitteita ja toimenpiteitä, raporteista ja tieteellisistä julkaisuista puhumattakaan*.
Tässä mielessä puhe vaikuttavuuden vuosikymmenestä vaikuttaa luontevalta. Tekemisen huumassa on kuitenkin hyvä pitää mielessä edellä esitetyt lähtökohdat: Arvoperusteisen terveydenhuollon toteuttaminen osana terveydenhuollon tietojohtamista ja kustannusvaikuttavuuden arviointi osana menetelmäarviointia ovat erillisiä kysymyksiä. Erilaiset käyttötarkoitukset ja määritelmät on hyvä pitää kirkkaana mielessä.
Juha Laine, Real World Data Lead & Health Economics Advisor; Työelämäprofessori
Kaisa Tuppurainen Healthcare Policy Lead
Anna-Mari Viita Health Economics and Outcomes Research Manager
Roche Oy
* Esimerkkejä: Vuonna 2020 perustettu Vaikuttavuuden talo Itä-Suomen yliopistossa, TEM:n yhteyteen vuonna 2020 perustettu Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus, TAYS:n vuonna 2020 aloittama vaikuttavuusohjelma, Valtiovarainministeriöön vuonna 2021 perustettu Kustannusvaikuttavuuden osaamiskeskus -hanke (ks. loppuraportti), vuonna 2022 STM:n antama asetus yhdeksän kansallisen laaturekisterin nimeämisestä THL:n vastuulle, hoidon vaikuttavuuden mittaamisen nimeäminen yhdeksi HUS:n strategisista tavoitteista vuodelle 2022 sekä Vaikuttavuuskeskuksen perustaminen vuonna 2023.
M-FI-00004059
MC-FI-02052
© 2024 Roche Diagnostics Oy ja Roche Oy, Revontulenpuisto 2 C, 02100 Espoo Tällä sivustolla on tietoa Roche Oy:n ja Roche Diagnostics Oy:n tuotteista ja palveluista Suomessa. Lääkkeitä koskeva tieto on tarkoitettu vain terveydenhuollon ammattilaisille. Roche Oy ja Roche Diagnostics Oy eivät miltään osin vastaa kolmansien osapuolten sivustojen sisällöstä tai toimivuudesta.