Keuhkosyöpä on yksi maailman yleisimmistä syövistä, johon sairastuu vuosittain lähes 3 000 suomalaista[1]. Se on erittäin vakava ja aggressiivinen sairaus. Samalla se on suurin syöpäkuolemien aiheuttaja Suomessa haimasyövän ohella[2]. Myös suomalaisilla naisilla keuhkosyöpä nousi vuonna 2022 rintasyövän ohi yleisimmäksi kuoleman aiheuttaneeksi syöpätyypiksi[2]. Meidän olisi vihdoin otettava kaikki keinot käyttöön sairauden hoitamisessa. Toivoa ja työkaluja on.
Keuhkosyöpää voidaan hoitaa leikkauksella, sädehoidolla ja lääkehoidolla. Suuri ongelma on se, että monet potilaat tulevat tai pääsevät melko myöhään hoitoon. Se tarkoittaa sitä, että tauti on jo levinnyt ja se on hankalampi hoitaa. Varhainen tunnistaminen ja diagnosointi on hyvin tärkeää. Tutkimuksiin ja hoitoon kannattaa hakeutua ajoissa, sillä ennuste on paras, jos syöpä voidaan leikata[3]. Potilaat pitäisi saada vielä aiemmin perusterveydenhuoltoon tai työterveyteen oireiden, esimerkiksi pitkittyneen yskän kanssa. Oireet pitäisi myös ottaa vakavasti ja tehdä riittävät tutkimukset, jotta tauti saataisiin varhaisessa vaiheessa kiinni.
Keuhkosyöpä on siitä erityinen, että siihen kohdistuu tietynlainen stigma; tupakanpoltto on yleisin syy, miksi keuhkosyöpään sairastutaan[3]. Tärkeää on kuitenkin huomata, että myös täysin tupakoimaton ihminen voi sairastua keuhkosyöpään.
Keuhkosyöpäpotilaiden ennuste Suomessa on nykyään huonompi kuin muissa Pohjoismaissa. Suomalainen keuhkosyöpäpotilas ei selviä yhtä todennäköisesti hengissä kuin toinen pohjoismainen potilas. Suomessa keuhkosyöpää sairastavista miehistä viisi vuotta diagnoosin jälkeen on hengissä vain noin 16 %, kun esimerkiksi Norjassa lukema on 27 %. Naisten kohdalla suomalaisista potilaista on hengissä noin 26 % ja norjalaisista 33 %.[4]
Suomessa keuhkosyövän hoidossa on haasteena erityisesti varhainen tunnistaminen. Potilaat eivät aina pääse riittävän nopeasti hoitoon. Tähän on monia syitä, kuten esimerkiksi kuormittunut sote-järjestelmä sekä keuhkosyöpään sairastumiseen liittyvä stigma, minkä vuoksi potilaat eivät välttämättä itse hakeudu hoitoon. Keuhkosyövän hoidossa käytetään täsmälääkkeitä ja siksi on tärkeää, että diagnosointi on riittävää ja testausmenetelmät asianmukaisia. Kun mietitään parannuksia on katsottava potilaan koko hoitopolkua.
Tilanne on siis Suomessa kehnompi kuin muissa Pohjoismaissa – pahempaan suuntaan tilannetta ei missään nimessä saisi päästää. Onneksi Suomessakin on havahduttu keuhkosyöpäpotilaiden tilanteen parantamiseen. Vuonna 2023 Suomessa on aloitettu Kansallinen Keuhkosyöpäohjelma ja keväällä 2024 alkoi Kansallisen syöpästrategian valmistelu.
Valtakunnallinen Keuhkosyöpäohjelma on kymmenvuotinen ja sen päätavoitteena on keuhkosyövän diagnostiikan ja hoidon parantaminen Suomessa [5]. Siitä on määrä tulla tärkeä työkalu potilaiden hoitamisessa.
Myös Kansallisen syöpästrategian valmistelu on alkanut. Syöpästrategian tarkoituksena on varmistaa koko maan laajuisesti yhdenvertainen ja laadukas potilaiden hoito. Strategiassa huomioidaan koko syöpään liittyvä polku: syövän ehkäisy, syöpäseulonnat, diagnostiikka, syöpähoidot, potilaiden kuntoutumisen tuki ja psykososiaalinen tuki, palliatiivinen ja saattohoito sekä syöpätutkimus. Strategian on määrä valmistua keväällä 2025.[6]
Seulonta olisi tehokas keino saada riskiryhmien, esimerkiksi pitkään tupakoineiden, keuhkosyöpä kiinni varhaisemmassa vaiheessa. Euroopan unioni suosittaakin keuhkosyöpäseulontaa ja sen käyttöönottoa [7]. Joissakin maissa seulonnat on otettu käyttöön. Euroopassa on käynnissä esimerkiksi SOLACE-ohjelma, jonka tarkoituksena on löytää tehokkaita keinoja tehdä vaikuttavaa keuhkosyöpäseulontaa. Mukana ohjelmassa on 15 maata, muun muassa Viro, Ranska, Saksa, Unkari ja Kreikka, mutta ei Suomea.[8] Onneksi meillä Suomessa on kuitenkin ollut seulontapilotteja meneillään kuten tuore tutkimus, jossa havaittiin mobiilisovelluksen käytön helpottavan tupakoinnin lopettamista tai sen vähentämistä ihmisillä, jotka osallistuivat keuhkosyöpäseulontaan.[9]
Hoitotulosten näkyväksi tekeminen on myös ensiarvoisen tärkeää. Ongelmana on, että syövän hoidon laatua seurataan Suomessa vaihtelevasti, minkä vuoksi tieto ei ole vertailukelpoista[10]. Syövän laaturekisterin perustamista selvitetään tällä hetkellä ja sitä kehitetään keuhkosyöpää koskevilla tiedoilla[10].
Keuhkosyövän kaltaisessa syövässä on siis ensiarvoisen tärkeää, että potilaat saataisiin viivyttelemättä hoitoon – kaikkialla Suomessa. Potilaat, ja myös hoitavat lääkärit, ansaitsevat sen että heillä on kaikki viimeaikaiset hoitovaihtoehdot käytössään. Keuhkosyövän kaltaisessa täsmälääkitystä vaativassa sairaudessa on parannettava lääkkeiden arviointia ja käyttöönottoa. Tämän eteen on vielä työtä tehtävänä. Onneksi työt arviointijärjestelmien uudistamiseksi ja yhtenäistämiseksi on aloitettu. Luonnollisesti tarvitsemme jatkossakin eri toimijoiden välistä yhteistyötä, jotta kaikki keinot keuhkosyövän hoitamisessa ovat oikeasti käytössä.
Kirjoittaja Elina Hannuksela toimii syöpäsairauksien Portfolio Leadina Rochella.
VIITTEET
[1] Syöpäjärjestöt. Kaikki syövästä. [Internet; viitattu heinäkuu 2024]. Saatavilla: https://kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/keuhkosyopa
[2] Tilastokeskus. Kuolemansyyt 2022. [Internet; viitattu heinäkuu 2024]. Saatavilla: https://stat.fi/julkaisu/cl8mlgiehwn8z0cvzmey6j7sr
[3] Duodecim. Keuhkosyöpä. [Internet; viitattu heinäkuu 2024]. Saatavilla: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00031
[4] Tichanek F, et al. Survival in Lung Cancer in the Nordic Countries Through A Half Century. Clin Epidemiol. 2023; 15: 503–510. Saatavilla: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC10162394/
[5] Filha ry. Valtakunnallinen Keuhkosyöpäohjelma. [Internet; viitattu heinäkuu 2024]. Saatavilla: https://www.filha.fi/valtakunnallinen-keuhkosyopaohjelma/
[6] HUS. Kansallinen syöpästrategiatyö käynnistyy. [Internet; viitattu heinäkuu 2024]. Saatavilla: https://www.hus.fi/ajankohtaista/kansallinen-syopastrategiatyo-kaynnistyy
[7] Euroopan komissio. Euroopan terveysunioni: EU:n uusi lähestymistapa syövän havaitsemiseen – seulonnan lisääminen ja parantaminen. [Internet; viitattu heinäkuu 2024]. Saatavilla: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_5562
[8] Euroopan komissio. SOLACE – Strengthening the screening of Lung Cancer in Europe. [Internet; viitattu heinäkuu 2024]. Saatavilla: https://health.ec.europa.eu/non-communicable-diseases/cancer/europes-beating-cancer-plan-eu4health-financed-projects/projects/solace_en
[9] Iivanainen S, et al. Mobiilisovellus kolminkertaisti runsaasti tupakoineiden keuhkosyöpäseulontaan osallistuneiden mahdollisuuden tupakoinnin lopettamiseen. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2024;140(13):1151-. Saatavilla: https://www.duodecimlehti.fi/duo18288/undefined
[10] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Syövän hoito tarvitsee laaturekisterin – perustamista selvitetään. [Internet; viitattu heinäkuu 2024]. Saatavilla: https://thl.fi/-/syovan-hoito-tarvitsee-laaturekisterin-perustamista-selvitetaan
M-FI-00004394